Kivien tarinat

Hello thank you! I came here from Dubai, great job! Kivi from Dubai here. Yes, I happy now. Risto great!

Kivipiireissä ympäri maailman on kohistu Metsämaan kivipyramidista. Jossain se on tarunhohtoinen legenda, mutta minä olen aina tiennyt sen olevan totta: niin lähellä Kalliohovin toisella puolella, mutta kuitenkin niin kaukana. FOMO on ollut melkoinen, kun pari kaveriani on päässyt pyramidiin, mutta itse olen ollut maassa jumissa. Vihdoin aurinkoisena päivänä 26.7.2025 minut noukki joku turkulaisen näköinen pitkä tyyppi, ja sain oman paikkani osana kivipyramidia. Kiitos pyramidiin pääsystä!

Olen teini. Vanhemmat pakotti mut tänne. Mun isä antoi sen kiven mulle. Haluun vaan kotiin. Tai uimaan.

Olipa kerran pieni kivi, joka asui pienen lätäkön pohjalla. Eräänä erittäin sateisena päivänä vettä tuli tosi, tosi, tosi paljon, ja pikku kivi oli iloinen, koska sen koti oli tosi iso. Mutta seuraavat päivät olivat aurinkoisia, lämpimiä ja kuivia. Pikku kiven lätäkkö kuivui kuivumistaan. Pikku kivi päätti muuttaa. Se kulki todella pitkään ja oli jo menettää toivonsa, kunnes eräänä päivänä se näki edessään valtavan kolmion, joka oli täynnä muita kiviä. Muut kivet kutsuivat pikku kiven kolmioon asumaan. Ja niin pikku kivi löysi kodin ja ystäviä meidän kivipyramidistamme.

Tänään olin ensimmäistä kertaa tällaisella festivaalilla. Se oli unohtumatonta. Kiitos, että lahjoititte tällaisia lämpimiä tunteita. Tulen aina muistamaan tämän päivän. Mitä tulee kiveen, tarina on hyvin arkinen: löysin kiven pihalta. (Alkuperäinen tarina on kirjoitettu ukrainaksi.)

Peltomme ollessa kovin kivettömiä meillä kesti vuosia saada pääsymaksu kerättyä kokoon. Mutta vihdoin 11 vuoden uurastuksen jälkeen pääsimme mukaan!

Kun maailma ja kiveni olivat nuoria, kiveni valtasi tarve matkustaa ja nähdä maailmaa. Kivi suuntasi kulkunsa pohjoisiin. Se vieri hitaasti läpi entisten meren pohjien, vaelsi yli peltojen, purojen, metsien, kukkuloiden, vaarojen ja tunturien, kunnes se saavutti Jäämeren Norjan rannikolla ja totesi: TÄMÄ ON HYVÄ. Ja niin olikin, vuosisatojen ajan. Kunnes alastarolaislähtöinen koura nappasi sen sijoiltaan ja vei takaisin etelään.

Vuoden 2023 piknikillä päätimme tuoda seuraavan vuoden tapahtumaan kivet, jollaisia ei olisi ennen nähty. Kulutimme lähes koko vuoden näiden aarteiden etsintään. Vihdoin Viron Saarenmaalta, Kaalin kraaterista, löysimme kaksi upeaa kiveä. Nämä kivet eivät voineet olla kotoisin maasta, vaan meteorin oli ollut pakko tuoda ne avaruudesta. Säilöimme avaruuskivet visusti ja odotimme Pyramidipiknikkiä kuin nousevaa kuuta. Päivän vihdoin koittaessa ei avaruuskiviä löytynyt mistään. Olimme pakotetut poimimaan normaalit, epäavaruuskivet oman kotitalon pihalta Metsämaalta.

Tämä kivi on kompastuskivi. Varvas on osunut siihen kaksi kertaa, eli nyt sen oli aika vaihtaa paikkaa.

Kivi on sähköpylvään juurelta. Se tulee tulevaisuuden menneisyydestä eli nykyhetkestä, jolloin sähkö kulkee vielä ilmassa mutta on juuri menossa maan alle.

Kivi asui pellolla. Tuli puimuri ja heitti kiven kauas metsään. Sitten tuli sammakko, potkaisi kiven ylös puuhun. Lintu tiputti kiven takaisin maahan. Krokotiili huomasi kiven ja hotkaisi sen suuhunsa. Sitten se röyhtäisi ja kivi lensi pitkän matkan pururadan reunaan. Sitten tuli lapsi, ja vei kiven perheensä luo kivipyramidille. Siellä ei välitetty turvaväleistä ja kaikki elivät elämänsä loppuun asti onnellisena siellä. (Metsämaan koulun iltapäiväkerho, syyskuu 2020)

Kivi oli rauhaksiin vuoren kyljessä. Jääkausi repi vuoren. Jäätikkö kuljetti kiven ja pudotti saviseen meren pohjaan. Maa nousi, savikko raivattiin pelloksi. Rauta nosti kiven pintaan. Kivi siirrettiin sivuun kylvötöiden edeltä. Poimin kiven kasasta ja toin tänne kaltaistensa seuraan.

Löysin kiven Metsämaan meijerin pihalta. Kivi oli sileä, punertava ja painoi arviolta kaksi kiloa. Kiven mukana tuli pyramidiin tallennettua kylän historiaa: meijeri on ollut Suomen vanhimpia meijereitä ja oli vuosia maalivarastona. Kylässämme odotetaan kiinnostuneina uutta elämää meijerille.

Olin vuosikausia keskihalvan bulkkituotanto-oven pönkkänä. Tehtävä oli tärkeä mutta hieman tylsä. Maailmani kuitenkin järkkyi, kun isäntä päätti korvata minut metallisella ovenaukipitimellä. Onneksi sain uuden tehtävän pyramidin pienenä mutta tärkeänä osana. Tukeva paikallaan oleminen sopii sittenkin paremmin zeniläiseen sieluuni.

Kiven toi 1917 Venäjältä isoisoäitini, joka työskenteli tsaari Nikolai II:n hovissa pyykkääjänä. Kivi oli kertoman mukaan Nikolain ja Aleksandran neljännen tyttären, Anastasian unikivi. Isoisoäitini pakeni vallankumousta kivi muistona mukanaan. Kivi on kulkenut suvussani perintökalleutena.

Oli lämmin kesäpäivä, lämpimin tämän kesän päivistä. Ajoin autoa ja etsin taukopaikkaa, joka olisi täydellinen. Lopulta ennen Loimaata oli paikka, josta avautui maisema kummalliselle peltoaukealle. Pysähdyin, oli tukahduttavan kuuma. Ketään ei näkynyt missään. Tajusin olevani muinaisen meren pohjassa. Löysin kiven, joka oli littanaksi tallautunut meren painosta.

Our stones are from Kakolanmäki in Turku. One of them is even pyramid shaped and they glisten in the sun.

Jännä vihreä kivi on poimittu matkaan Kiirunan malmikaivoksen ja vanhan rautatien välistä yöllisellä seikkailulla.

Kivi omalta pihalta, se kivi johon ruohonleikkuri aina tapasi osua. Ei osu enää!

Olin katsomassa performanssiesitystä Kakolan vankilassa. Sellien reunustamalla käytävällä taiteilija otti pinosta laskostetut farmarihousut ja ravisteli niitä varistaen taskuissa piilevät hiekan ja pikkukivet kiiltävälle kivilattialle. Yksi pikkukivistä kimposi toisesta ja liukui suoraan jalkojeni juureen. Poimin sen taskuuni.

Toimme kivihiekkaa Saharan autiomaasta!

Kivi on sukellettu kolmesta metristä, järvestä Oklahomasta, Yhdysvalloista lokakuussa 2010.

Niin siitä kivestä piti sanoa, että meinasi koko kivi unohtua. Autolla kun Loimaalta lähdin, niin onneksi siinä Loimaan hautausmaan kohdalla tajusin. Kauhea äkkipysähdys hautausmaan parkkipaikalle, ovi autosta jäi auki ja moottorikin käyntiin. Sinne metsään, ja tajusin, että tuostapa kaatuneen puun juurakosta sen kiven nappaan. Ja nappasin! Hyvä tuli ja äkkiä pyramidijuhlaan.

Autossani puoli vuotta maailmaa nähnyt maailmanmatkaajakivi tuli tiensä päähän.